1.2 Jaetun johtajuuden keskeiset periaatteet

Jaettu johtajuus ei ole pelkkä johtamistekninen ratkaisu tai delegointimalli, vaan kokonaisvaltainen tapa hahmottaa johtajuus yhteisön jaettuna toimintana ja kulttuurina. Sen ytimessä on ajatus siitä, että johtajuus ei ole vain yhden henkilön omaisuutta, ominaisuus tai asema, vaan koko organisaation läpäisevä prosessi, joka rakentuu yhteisten periaatteiden varaan. Oppilaitoskontekstissa nämä periaatteet muodostavat perustan, jonka päälle toimiva ja kestävä johtamisjärjestelmä ja -kulttuuri voidaan rakentaa.

Tässä kappaleesa käsittelemme viittä jaetun johtajuuden ydinperiaatetta: luottamusta, vastuullisuutta, läpinäkyvyyttä, osallisuutta ja yhteistä tavoitteenasettelua. Nämä periaatteet eivät ole erillisiä, vaan ne kytkeytyvät toisiinsa muodostaen toisiaan tukevan kokonaisuuden.

---

1. Luottamus jaetun johtajuuden perusta

Luottamus on jaetun johtamismallin ehdoton edellytys. Ilman luottamusta vastuun jakaminen muuttuu valvonnaksi, osallistaminen näennäiseksi ja päätöksenteko hidastuu kontrollin tarpeesta.

Luottamus oppilaitoksessa rakentuu kolmesta ulottuvuudesta:

• Esihenkilön luottamus henkilöstöön: rehtori tai johtotiimi luottaa siihen, että opettajat ja muu henkilöstö osaavat tehdä oman vastuualueensa päätökset.
• Henkilöstön luottamus johtoon: työntekijät uskovat, että johdon päätökset ovat oikeudenmukaisia ja että annetut vastuut ovat aitoja.
• Vertaisten välinen luottamus: kollegat luottavat toisiinsa ammatillisesti, mikä mahdollistaa avoimen keskustelun ja yhteistyön.

Arjessa luottamus näkyy esimerkiksi siinä, että opettajatiimi voi tehdä pedagogisia ratkaisuja ilman jatkuvaa hyväksyntää, että virheitä saa tehdä ilman seuraamuksia ja että esihenkilö ei mikromanageraa.

Ajattelutavan muutos: Esihenkilön on luovuttava kontrollin tarpeesta ja henkilöstön on otettava vastaan se vastuu, joka luottamuksen mukana tulee.

---

2. Vastuullisuus ja jaetun vastuun kantaminen

Jaettu johtajuus ei tarkoita vastuun katoamista, vaan päinvastoin sen leviämistä laajemmalle. Jokainen yhteisön jäsen kantaa vastuuta omasta toiminnastaan, oman vastuualueensa päätöksistä ja koko organisaation tavoitteiden saavuttamisesta.

Vastuullisuuden periaate edellyttää:

• Selkeästi määriteltyjä vastuualueita ja päätöksentekovaltuuksia
• Sitoutumista yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin
• Vastuuta omista päätöksistä, sekä onnistumisista että epäonnistumisista
• Valmiutta puuttua myös toisten toimintaan, kun se on tarpeen

Vastuullisuus on luottamuksen kääntöpuoli: kun ihmiselle annetaan luottamus ja valta, häneltä myös odotetaan vastuullista toimintaa. Oppilaitoksessa tämä tarkoittaa, että esimerkiksi tiiminvetäjä ei voi sysätä hankalia päätöksiä rehtoreille, vaan kantaa ne itse.

Ajattelutavan muutos: Vastuu ei ole taakka, joka kuuluu vain johdolle, vaan ammatillisen toimijuuden olennainen osa.

---

3. Läpinäkyvyys ja tiedon avoin liikkuminen

Jaettu johtajuus ei voi toimia, jos tieto on keskitetty tai päätöksenteon perusteet jäävät pimentoon. Läpinäkyvyys tarkoittaa, että tieto, päätökset ja niiden perustelut ovat avoimesti saatavilla niille, joita ne koskevat.

Läpinäkyvyyden ulottuvuudet oppilaitoksessa:

Ulottuvuus	Mitä tarkoittaa käytännössä
Päätösten läpinäkyvyys	Päätökset ja niiden perustelut dokumentoidaan ja viestitään
Talouden läpinäkyvyys	Budjetit ja resurssien käyttö ovat avoimia
Prosessien läpinäkyvyys	On selvää, kuka päättää mistäkin ja miten
Suorituksen läpinäkyvyys	Tulokset ja toiminnan vaikuttavuus näkyvät yhteisölle

Läpinäkyvyys lisää luottamusta, vähentää huhuja ja mahdollistaa aidon osallistumisen päätöksentekoon. Se on myös välttämätön, jotta hajautettu päätöksenteko ei johda siiloutumiseen.

Ajattelutavan muutos: Tieto ei ole valtaa, jota suojellaan, vaan resurssi, jota jaetaan.

---

4. Osallisuus, aito mahdollisuus vaikuttaa

Osallisuus on enemmän kuin kuulluksi tuleminen. Se tarkoittaa aitoa mahdollisuutta vaikuttaa niihin asioihin, jotka koskevat omaa työtä ja koko yhteisöä. Jaetussa johtajuudessa osallisuus ei ole konsultointia, vaan jaettua päätöksentekoa.

Osallisuus toteutuu kolmella tasolla:

1. Tiedollinen osallisuus: henkilöstö saa tietoa ajoissa ja riittävästi.
2. Konsultatiivinen osallisuus: henkilöstöä kuullaan ennen heitä koskevia päätöksiä.
3. Päätöksentekoon osallistuminen: henkilöstö tekee aidosti päätöksiä omalla vastuualueellaan.

Oppilaitoksessa osallisuus voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että opetussuunnitelman kehittäminen tehdään aidosti tiimeissä, että hankintapäätökset tehdään lähellä käyttäjiä ja että strategiatyöhön osallistuvat kaikki, ei vain johtotiimi.

Ajattelutavan muutos: Osallisuus ei ole demokratian näytelmää, vaan jaettua valtaa ja vastuuta.

---

5. Yhteinen tavoitteenasettelun on suunta, joka sitoo ja sitouttaa

Hajautettu päätöksenteko vaatii vahvan yhteisen suunnan. Jos jokainen tekee päätöksiä omista lähtökohdistaan, organisaatio hajoaa. Siksi jaettu johtajuus edellyttää erityisen huolellisesti rakennettua yhteistä tavoitteenasettelua.

Yhteinen tavoitteenasettelu sisältää:

• Yhteisen vision oppilaitoksen tulevaisuudesta
• Jaetut arvot, jotka ohjaavat päivittäistä toimintaa
• Konkreettiset tavoitteet, joihin kaikki sitoutuvat
• Yhteiset mittarit, joilla tavoitteiden saavuttamista arvioidaan

Tavoitteita ei aseteta ylhäältä alas, vaan ne rakennetaan yhdessä. Tämä prosessi on itsessään yksi tärkeimmistä jaetun johtajuuden käytännöistä, se sitouttaa, kirkastaa ajattelua ja rakentaa yhteistä ymmärrystä.

Ajattelutavan muutos: Tavoitteet eivät ole johdon työkalu henkilöstön ohjaamiseen, vaan yhteisön jaettu suunta.

---

Periaatteiden keskinäinen riippuvuus

Nämä viisi periaatetta eivät toimi yksinään. Niiden voima syntyy keskinäisestä vuorovaikutuksesta:

• Luottamus mahdollistaa vastuun jakamisen.
• Vastuullisuus edellyttää läpinäkyvyyttä, jotta vastuuta voi kantaa tietoperustaisesti.
• Läpinäkyvyys tekee osallisuudesta aitoa.
• Osallisuus rakentaa sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin.
• Yhteinen tavoitteenasettelu vahvistaa luottamusta ja antaa suunnan vastuulliselle toiminnalle.

Jos yksikin periaate jää toteutumatta, kokonaisuus rakoilee. Esimerkiksi osallisuus ilman läpinäkyvyyttä jää näennäiseksi, ja vastuullisuus ilman luottamusta muuttuu helposti syyllistämiseksi.

---

Mitä tämä edellyttää eri toimijoilta ja heidän ajattelutavan muutoksena?

Jaetun johtajuuden periaatteiden omaksuminen vaatii merkittävää ajattelutavan muutosta sekä esihenkilöiltä että henkilöstöltä.

Esihenkilöiltä se edellyttää:

• Luopumista perinteisestä asiantuntija-auktoriteetin roolista
• Mahdollistajan ja valmentajan asennetta
• Kykyä sietää epävarmuutta ja keskeneräisyyttä
• Halua jakaa valtaa, ei vain tehtäviä

Henkilöstöltä se edellyttää:

• Aktiivista toimijuutta ja oman äänen käyttöä
• Vastuun ottamista myös silloin, kun olisi helpompaa siirtää se esihenkilölle
• Sitoutumista yhteisiin päätöksiin myös silloin, kun ne eivät vastaa omaa kantaa
• Ammatillista kehittymistä laajemmin kuin vain oman opetustyön osalta

---

Yhteenveto

Jaetun johtajuuden viisi periaatetta: luottamus, vastuullisuus, läpinäkyvyys, osallisuus ja yhteinen tavoitteenasettelu muodostavat perustan, jolle toimiva johtamisjärjestelmä voidaan oppilaitoksessa rakentaa. Ne eivät ole irrallisia arvoja, vaan toisiinsa kytkeytyviä toimintaperiaatteita, jotka näkyvät arjen valinnoissa, vuorovaikutuksessa ja päätöksenteossa.

Seuraavissa kappaleissa syvennytään siihen, mitä konkreettisia hyötyjä näiden periaatteiden mukainen johtaminen tuo oppilaitokselle ja miten oman oppilaitoksen nykytilaa voi arvioida näistä lähtökohdista käsin.