Jaetun johtajuuden mallissa organisaation rakenne ei rakennu pelkästään hierarkkisten esihenkilösuhteiden varaan, vaan johtamis- ja tiimirakenteiden ympärille. Rakenteet ovat pysyviä tai määräaikaisia johtamisen ympäristöjä, joissa vastuuta, asiantuntemusta ja päätöksentekoa jaetaan systemaattisesti. Tässä kappaleessa käymme läpi keskeisimmät rakenteet, niiden roolit ja sen, miten ne yhdessä muodostavat toimivan johtamisjärjestelmän oppilaitokseen.

Miksi johtamisen rakenteita tarvitaan?

Perinteisessä linjajohtamisessa tieto ja päätöksenteko kasaantuvat helposti yhdelle tai muutamalle johtajalle. Jaetun johtajuuden mallissa tämä pullonkaula puretaan rakentamalla selkeitä, vastuutettuja tiimejä, joilla on määritelty tehtävä, kokoonpano ja päätösvalta. Tiimit:

• Hajauttavat päätöksentekoa lähemmäs työn tekemistä.
• Tekevät yhteistyöstä ja vastuunjaosta läpinäkyvää.
• Vahvistavat henkilöstön osallisuutta ja sitoutumista.
• Luovat rakenteen jatkuvalle kehittämiselle ja oppimiselle.
• Tukevat pedagogista johtamista ammatillisen vuoropuhelun kautta.

Larus.fi:n organisaatiomuutoksen viitekehyksessä korostetaan, että rakenteet ohjaavat käyttäytymistä. Kun foorumit suunnitellaan huolellisesti, ne tuottavat jaettua johtajuutta automaattisesti, ilman että sitä tarvitsee jatkuvasti erikseen muistutella.

Keskeiset johtamisen rakenteet oppilaitoksessa

1. Johtotiimi

Johtotiimi on oppilaitoksen strategisen johtamisen ydinfoorumi. Jaetun johtajuuden mallissa johtotiimi ei ole pelkästään rehtorin tukiryhmä, vaan kollektiivinen päätöksentekoelin, jolla on yhteinen vastuu koko oppilaitoksen suunnasta.

Rooli ja tehtävät:

• Strategian valmistelu ja toimeenpano.
• Talouden, henkilöstön ja toiminnan kokonaisohjaus.
• Pedagogisten linjausten päättäminen.
• Kulttuurin ja arvojen vaaliminen.

Kokoonpano: Tyypillisesti rehtori, apulais- tai vararehtorit, koulutusalojen tai yksiköiden johtajat sekä mahdollisesti hallinnon edustaja. Kokoonpanon koko kannattaa pitää tarkoituksenmukaisena, yleensä 4 – 6 henkilöä.

Kokoontumistiheys: Säännöllisesti, esimerkiksi viikoittain tai kahden viikon välein.

Oppilaitoksen kehittämisryhmä toimii johtotiimin laajennettuna toimielimenä ja vastaa oppilaitoksen kokonaisvaltaisesta kehittämisestä, strategian toimeenpanosta käytännössä sekä koulun kulttuurin ja arvojen rakentamisesta.

Rooli ja tehtävät:

• Linkkinä toimiminen koulun johdon ja henkilökunnan, opettajien ja oppilaiden välillä.
• Aistia ja seurata koulun tunnelmaa ja toimintaa.
• Tyypillisiä aiheita Kehitysryhmässä voivat olla esimerkiksi hyvinvointi, kansainvälisyys, yleiset pelisäännöt ja käytännöt
• Toimia esimerkkinä rakentaen ja vaalien koulun identiteettiä.

Kokoontumistiheys: Säännöllisesti, esimerkiksi kerran kuussa.

3. Pedagogiset tiimit

Pedagogiset tiimit ovat opetuksen ja oppimisen johtamisen perusyksiköitä. Ne vastaavat oman alueensa opetussuunnitelmatyöstä, pedagogisesta kehittämisestä ja arjen toiminnasta.

Rooli ja tehtävät:

• Opetussuunnitelman toteuttaminen ja päivittäminen.
• Yhteisten pedagogisten käytäntöjen sopiminen.
• Oppilas- ja opiskelijahuoltoon liittyvien kysymysten käsittely.
• Tiimin sisäinen työnjako ja resursointi.

Kokoonpano: Saman aineen, koulutusalan, vuosiluokan tai tiimialueen opettajat. Tiimillä on nimetty tiimivastaava tai pedagoginen johtaja, joka toimii linkkinä kehittämisryhmään ja johtotiimiin.

Päätösvalta: Tiimillä on selkeä mandaatti päättää oman vastuualueensa pedagogisista ratkaisuista, sovittujen reunaehtojen puitteissa.

4. Työryhmät

Työryhmät ovat temaattisia, usein määräaikaisia ryhmiä, jotka työstävät tiettyä kehittämiskohdetta.
Työryhmät kokoontuvat tarpeen mukaan ja suorittavat niille annetut tehtävät sekä valmistelevat asioita johtotiimin käsiteltäväksi. Tyypillisiä aiheita voivat olla esimerkiksi digitaalinen oppiminen, kansainvälisyys, arviointikäytännöt tai opetuksen ulkopuolinen toiminta.

Rooli ja tehtävät:

• Selvittää ja valmistella tiettyyn teemaan liittyviä ratkaisuja.
• Pilotoida uusia käytäntöjä.
• Tuottaa esitykset johtotiimille tai pedagogisille tiimeille.

Kokoonpano: Työryhmiin osallistuu vapaaehtoisesti tai nimettynä henkilöitä eri puolilta organisaatiota. Heterogeenisyys on rikkaus, sillä se tuo erilaisia näkökulmia.

Elinkaari: Työryhmillä on aina selkeä alku, tavoite ja päätepiste. Tämä erottaa ne pysyvistä rakenteista ja pitää työskentelyn fokusoituneena.

4. Ammatilliset oppimisyhteisöt (PLC)

Ammatilliset oppimisyhteisöt (Professional Learning Communities, PLC) ovat opettajien jatkuvan ammatillisen kehittymisen työryhmiä. Niissä työskentely perustuu yhteiseen tutkimiseen, kokeiluun ja reflektointiin.

Rooli ja tehtävät:

• Yhteisen pedagogisen ymmärryksen syventäminen.
• Oman opetuksen ja työn reflektointi vertaisten kanssa.
• Tutkimustiedon ja kokemustiedon yhdistäminen.
• Hiljaisen tiedon jakaminen.

Toimintatapa: Säännölliset, lyhyet tapaamiset, joissa käsitellään konkreettisia opetuksen kysymyksiä. PLC-toiminta ei ole hallinnollista, vaan oppimiseen keskittyvää.

Johtamisen rakenteiden kokonaisarkkitehtuuri

Tiimit ja työryhmät eivät toimi irrallaan, vaan muodostavat yhtenäisen johtamisjärjestelmän. Keskeistä on määritellä:

1. Päätösvalta, mikä toimielin päättää mistäkin asiasta.
2. Tiedonkulku, miten tieto liikkuu toimielinten välillä.
3. Edustukset, kuka kuuluu mihinkin ja toimii linkkinä.
4. Aikataulutus, miten kokoukset rytmittyvät vuosikellossa.

Hyvä periaate on, että jokaisella toimielimellä on oma kirkas tehtävänsä, eikä päällekkäisyyksiä synny. Rakenne kannattaa visualisoida selkeäksi kaavioksi, josta jokainen henkilöstön jäsen näkee, missä toimielimessä hänen työnsä kannalta merkittävät päätökset tehdään.

Yhteiset pelisäännöt

Toimivat tiimit ja työryhmät edellyttävät yhteisesti sovittuja pelisääntöjä. Näitä ovat muun muassa:

• Mandaatti ja vastuu ovat kirjattuina ylös.
• Kokouskäytännöt ovat selkeät, asialistat, muistiot, päätöskirjaukset.
• Päätöksentekotapa on määritelty, esimerkiksi konsensus, enemmistö tai suostumusperiaate.
• Avoimuus, muistiot ja päätökset ovat koko henkilöstön nähtävillä.
• Arviointi, toimielimen toimintaa arvioidaan ja kehitetään säännöllisesti.

Pohdintatehtävä

Pohdi oman oppilaitoksesi nykytilannetta seuraavien kysymysten kautta:

1. Mitä johtamisen rakenteita oppilaitoksessanne on tällä hetkellä? Onko jokaisella niistä selkeä tehtävä ja mandaatti?
2. Missä toimielimissä pedagoginen johtaminen tapahtuu? Onko opettajilla aitoa vaikutusvaltaa?
3. Onko tiimien ja työryhmien välillä päällekkäisyyksiä tai katvealueita?
4. Millaisia kehittämisryhmiä tai ammatillisia oppimisyhteisöjä tarvittaisiin tukemaan strategisia tavoitteita?
5. Miten tiedonkulku tiimien ja työryhmien välillä toimii?

Kirjaa havaintosi muistiin. Hyödynnät niitä seuraavassa kappaleessa, jossa työstät konkreettista johtamisjärjestelmän luonnosta omaan oppilaitokseesi.

Yhteenveto

Johtamisen- ja tiimirakenteet ovat jaetun johtajuuden konkreettinen toteutusmuoto. Kun johtotiimi, kehittämisryhmä, pedagogiset tiimit, työryhmät ja ammatilliset oppimisyhteisöt rakennetaan harkitusti ja niiden roolit määritellään selkeästi, syntyy johtamisjärjestelmä, jossa vastuu ja päätöksenteko jakautuvat luontevasti. Rakenne ei kuitenkaan yksin riitä, toimielinten todellinen voima syntyy vasta, kun niissä työskennellään avoimesti, ammatillisesti ja yhteiseen tavoitteeseen sitoutuen.